Tänään laukun sivutaskusta osui käteeni pieni tummansininen taftipussukka. Sen sisältä löytyi tumma kaunotar. Tämän lamppuhelmikorun luonne paljastui vasta lähemmässä tarkastelussa. Sen kyljet ovat tummanruskeat ja valossa siitä löytyy salaperäinen häivähdys vihreää. Kun helmeä katsoo alhaaltapäin, kulkee sen läpi valo hienosti.
Ketju on patinoitua hopeaa ja punosmallin nimi on piina. Piina… ihastuin tähän koruun tavattomasti. Äkkiseltään koru näyttää vaitonaiselta mutta siinä on jotain mystistä ja myyttistä. Korun tekijä Niina Mansikkaviita on nimennyt korun Viikinkikoruksi ja jotain vuosisatojen takaista tässä korussa todella on!
Kaulassa koru tuntuu mukavalta, puuvillanauha on pehmeä ja huomaamaton mutta vahva hopeapunos ja helmet tekevät koruun mukavasti painoa, pidän siitä tunteesta että tunnen korun ihollani sen olematta silti raskas. Tämä koru voisi lähteä kaulassani vaikka ajokauden avajaisiin, se sopii hyvin kimppaan tumman paidan ja nahkarotsin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti